Vaalitavoitteet – Kai Halttunen
1. Opettajien määräaikaiset pätkätyöt
Yliopistossa on paljon opettajia, jotka ovat hyvin sitoutuneet työhönsä. He ovat hoitaneet määräaikaisia tehtäviä ja sijaisuusketjujen osia useita vuosia. Yliopisto ei sitoudu näihin ihmisiin, joiden työpanos mahdollistaa monet perustoiminnot ja samalla vakinaisessa työsuhteessa olevien vapaan liikkuvuuden esim. professoreiden sijaisuuksissa. Pätkäopettajan ongelmana on yleisen epävarmuuden lisäksi myös koulutuksen kehittämistoimien katkeaminen tai suorastaan katoaminen, jos sijaisuus päättyy vähäksikin aikaa. Yliopistossa puhutaan pedagogisesta johtamisesta. Ilman vakinaista työsuhdetta ei pääse vaikuttamaan ja johtamaan pedagogista työtä, vaikka siihen olisi erittäin hyvät edellytykset. Lisäksi sivutoimista tuntiopetusta annettiin TaY:ssa vuonna 2010 kaikkiaan 49 henkilötyövuoden verran – olisiko aika tehdä työsopimuksia toistaiseksi?
2. Opettajan kivinen urapolku
Yliopistouudistuksen ja aiemmin kokonaistyöaikaan siirtymisen tavoitteena oli mahdollistaa opettajien työajan vaihteleva painotus opetukseen ja tutkimukseen. Uudessa yliopistossa kuitenkin opetusmäärät on useissa yksiköissä yhä sidottu nimikkeisiin. Trendinä on myös palkata yliopisto-opettajia yliopistonlehtoreiden sijaan. Tavoitteena ilmeisesti alhaisempi vaati-taso ja suuremmat opetusmäärät. Usein yliopisto-opettajat tekevät kuitenkin täysin samaa työtä kuin lehtorit tai yliopistonlehtorit. Säästöä ja tehostamista tutkimusmahdollisuuksien sijaan – sekö on tavoitteena? Pyritäänkö opetuspainotteinen henkilökunta entisestään eristämään tutkimuksen tekemisen mahdollisuuksista?
3. Yliopiston taloudellinen voitto ja sen käyttäminen
Tutkintokoulutusta täydentävä maksullinen koulutus (avoin yliopisto ja täydennyskoulutus) on sijoitettu uusiin tieteenalayksiköihin ja oppiaineisiin. Tavoitteena on, että opettajat antavat tämänkin opetuksen kokonaistyöajan ja työsuunnitelman puiteissa. Tämä on mielenkiintoista varsinkin tilanteessa, jossa täydentävä koulutus määritellään voittoa tavoittelevaksi. Mitä opettaja saa tästä työstä? Mistä muusta se on pois? Mikä motivoi opettajaa käyttämään asiantuntemustaan kaupallisesti yliopiston kautta, jos siitä ei saa vastaavaa taloudellista hyötyä?
Kaikkiaan yliopiston olisi syytä luopua "kurjailupolitiikasta" taloudessa ja tunnustaa, että varallisuutta ja ylijäämää on. Sitä voidaan käyttää varallisuuden kasvattamiseen panostamalla henkilöstöön. Täydennyskoulutuksen tekijät kaipaavat hajautuneessa toimintamallissa ohjattuja vertaisverkostoja ja koulutusta. Opettajat kaipaavat pysähtymisen, kollegoiden kohtaamisen ja kehittymisen paikkoja. Työnohjaus, vertaismentorointi ja muut kevyet interventiot – ei niinkään raskas, perinteinen kouluttautuminen auttavat jaksamaan vaativassa ihmissuhdetyössä. Sitä on yliopiston opettajien työ!
4. Ketterät ratkaisut tietohallinnossa, kirjastossa ja tiedottamisessa
Nykyinen opiskelija, opettaja ja tutkija rakentaa omaa informaatio- ja työskentely-ympäristöään jatkuvasti tieto- ja viestintätekniikan avulla. Useilla työpaikoilla on todettu, että kotona näillä ketterillä ihmisillä on helppokäyttöisempää ja tehokkaampaa tietotekniikkaa käytössä kuin työpaikoilla. Yliopiston tulisi tarjota mahdollisuuksia tämän ketteryyden toteuttamiseen: avoin, toimiva langattomuus, ilmaiset avoimen lähdekoodin ohjelmat, pilvipalvelut, kannettavat, tabletit ja älypuhelimet mahdollistavat tehokkaan työskentely-ympäristön rakentamisen.
Tampereella 16.10.2012
Kai Halttunen (7)
Tartun Kain mainintaan yliopiston varallisuudesta ja ylijäämästä. Onko yliopistolla tosiaan varallisuutta ja ylijäämää piilotettuna taseeseen ja kuinka paljon? Ja mitä tapahtuu, jos mahdollisesti kertaluontoinen ylijäämä sidotaan (vakituisen) henkilökunnan palkkoihin, jotka ovat pysyviä kustannuksia?
VastaaPoistaEn vastusta ideaa henkilökunnan paremmasta palkkauksesta enkä etenkään heidän rekrytoimisestaan vakituisiin työsuhteisiin, mutta minulle on uutinen, että Tampereen yliopisto olisi taloudellista ylijäämää tekevä yliopisto.
t. Otto Auranen
Yliopiston tilinpäätös on ollut noin 5 miljoonaa ylijäämäinen. Eikä tasekaan huonolta näytä.
VastaaPoistaMielestäni yliopistolla ollaan jotenkin liian herkkiä, eli mitään työsopimuksia ei uskalleta tehdä toistaiseksi - kyllä muualla voidaan tehdä työsopimuksia toistaiseksi.
Joskus ne päättyvät kun rahaa ei enää ole. Nyt yliopistossa näyttää, että kaikki on hyvin, kun määräaikaisuuden päätyvät - vaikka todellisuudessa sen voi nähdä (siistinä) irtisanomisena jos henkilö on esim. hoitanut tehtäviä vuosikausia pätkäsopimuksilla.
t. Kai Halttunen