Tutkimus ja opetus ovat yliopiston päätehtäviä. Me opettajat ja tutkijat teemme pääosan Tampereen yliopiston mitattavasta akateemisesta tuloksesta, jonka pohjalta yliopisto käy tulosneuvottelut valtion kanssa. Viimeisimmän henkilöstökertomuksen mukaan olemme opetus- ja tutkimushenkilökunnan enemmistö, mikäli esimerkiksi yliopiston kirjaston korkeakouluista valmistunut asiantuntijahenkilöstö lasketaan mukaan (www.uta.fi/tilastot/).
Tampereen yliopistossa työskentelevän yliopistonlehtorin, lehtorin, yliopisto-opettajan, tuntiopettajan, yliopistotutkijan, tutkijan tai apurahatutkijan näkökulmasta ei ole yhdentekevää, keitä yliopiston hallituksessa istuu. On selvää, että ilman tutkijoiden edustajaa väistyvässä hallituksessa apurahatutkijoilla ei olisi edes äänioikeutta yliopiston vaaleissa. Olemme myös pitäneet esillä koko henkilöstön näkökulmaa hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunnassa, joka miettii henkilöstön palkitsemisjärjestelmien käyttöönottoa tulevaisuudessa.
Tavoitteemme yliopiston hallituksen vaaleissa
Tampereen yliopiston tulevaisuus riippuu opettaja- ja tutkijakunnan määräaikaisuuksien vähentämisestä
Yliopiston henkilökunnasta edelleenkin 64 % on määräaikaisia. Vakinaisen opetus- ja tutkimushenkilöstön vähyys estää jo käytännössä ulkopuolisen rahoituksen hakemista. Rahoittajien edellyttämää omavastuuosuutta (20–40 %), joka on yleensä katettu laskemalla vakinaisen henkilöstön työpanosta osaksi budjettia, on vaikea saada kasaan, jos projekteja on paljon ja vakinaista henkilökuntaa vähän. Tieteellisiä läpimurtoja ja opetuksen pitkäjänteistä kehittämistä ei synny pätkillä.Talouskuriretoriikan sijasta tutkijoille ja opettajille ennustettavia urapolkuja ja työhyvinvointia
Yliopiston tilinpäätös oli 2011 n. 4 miljoonaa euroa ylijäämäinen, eikä taseenkaan osalta tilanne ihan huono ole. Tampereen yliopisto ei ole tehnyt juuri mitään näkyvää opettajien ja tutkijoiden urapolkujen eteen, kun monissa muissa yliopistoissa on perustettu Tenure Trackeja. Seuraavassa henkilöstöohjelmassa opettajien ja tutkijoiden urapolut pitäisi selkiyttää ja tehdä näkyväksi ulospäin. Ilman urapolkuja yliopisto menettää parhaimmat tutkijat ja opettajat muualle.Henkilöstön asiantuntemus esiin yliopiston sisäisessä kehittämisessä
Uudessa hallinto- ja johtamisjärjestelmässä henkilöstön asema on heikentynyt. Tästä Tampereen yliopistoa virallisesti näpäytettiin viimeksi yliopiston laatujärjestelmän auditoinnissa. Laatua varmistettiin arvioinnin mukaan liian johtajakeskeisesti, konsulttiavulla ja malleja haettiin ulkoa henkilöstön sitouttamisen sijaan (www.kka.fi/files/1467/KKA_0412.pdf).Tämä ei saa olla uuden johtamisjärjestelmän koko kuva.Opettajien ja tutkijoiden ajan vapauttaminen ydintehtäviin!
Yliopiston rakenneuudistuksen tavoitteena strategiassa mainitaan opettajien ja tutkijoiden työajan vapautuminen ydintehtäviin (www.uta.fi/esittely/strategia/index.html s.12). Onko tämä toteutunut? Hallintoprosessien keventämisessä ei saa nostaa käsiä pystyyn. Voisiko helposta käytettävyydestä vihdoin tulla yliopiston sähköisten hallintajärjestelmien ja lomakkeiden ohjenuora? Entä miten ketterän ja kevyen tietotekniikan ja kirjastopalveluiden kehittäminen turvataan ja toteutetaan oikeasti?Katso lisää vaalitavoitteista ehdokkaiden sivuilta!
Tampereella 16.10.2012
Jaana Parviainen (6) ja Kai Halttunen (7)
Voisitteko nimetä ne kömpelöt ja hankalat hallinnon järjestelmät, joita tutkijat ja opettajat käyttävät päivittäin, jotka eivät ole tulleet yliopistolle Valtiokonttorin tai OPM/OKM:n pakottamina, rahoittajien vaatimuksesta tai muuten yliopiston ulkopuolisten vaikutustekijöiden (esim. maan lainsäädäntö)vuoksi.
VastaaPoistaKiitos Ananonyymi kommentista. (Tosin olen sitä mieltä, että kirjoittajien esiintyessä omalla nimellään kommentoijienkin tulisi olla nimellisiä).
VastaaPoistaTässä muutamia ajatuksia tilanteista joita on tullut vastaan:
-Travel uudistus, jossa meitä pyydetään liittämään sähköiseksi skannatut kuitit ja lähettämään ne vielä paperisina A4 arkille teipattuna. Olisikin kiva tietää, mistä tämä johtuu (sähköisestä laskutusjärjestelmästäkö?). Mielenkiintoista on myös se, että jokin kuitti on minulla digitaalisena, mutta se pitää tulostaa paperille, jotta joku voi sen taas muuttaa digitaaliseen muotoon.
- Intra on kehittyvä järjestelmä, mutta ongelmana on enemmänkin sen sulautuminen toimintoihin - siitä tulisi tehdä osa henkilökunnan työpöytää, joloin sen käyttöön olisi motivaatiota. Nyt sen kautta viestiminen on ongelmallista, koska (suuri?) osa henkilökuntaa ei sitä käytä, vaan roikkuu sähköpostilistojen maailmassa. Tekniikkaa ja siältöä ei voi tällaisissa järjestelmissä erottaa - molempien on oltava käytettäviä.
-Tietoturvan vuoksi projekteihin ei voida hankkia läppäreitä, vaikka se olisi kätevintä tekniikkaa. Tämä on muutenkin ongelma: ihmiset rakentavat yhä enemmän henkilökohtaisen informaatioympäristön kannettaville laitteille (tietokone, tabletti, älypuhelin). Tarvisemme avoimuutta ja langattomuutta.
- On ymmärrettävää, että atk-tuki ei voi vastata muista kuin "standardinmukaisista ohjelmistoista", mutta opettajat ja tutkijat käyttävät usein muitakin ohjelmistoja, jotka ovat avoimia ja usein ilmaisia. Ketterimmät heistä eivät tarvitse edes tukea - tällaista monimuotoisuutta tulisi tehdä näkyväksi ja helpommaksi.
Ajatus siitä, että meidän tulee hyväksyä vaikka kuinka ei-käytettävät järjestelmä jos ne ovat tulleet Valtiokonttorin tai OPM/OKM:n pakottaminen tai muista "ulkoisista syistä" on ongelmallinen - nostetaan siis kädet pystyyn ja tyydytään valittamaan - voisimme yhdessä tehdä rakentavia ehdotuksia. Tosin tiedän omakohtaisesta kokemuksesta kahdessa projektissa (Asiantuntijajärjestelmä -> solecris ja tiedonhakuportaali -> nelli), että ohjelmistotalo voi hyvän vaativuus- ja käytettävyysmäärittelyn jälkeen tehdä vaikeakäyttöisen järjestelmän josta näkyy päällepäin enemmän tietojärjestelmän/tietokannan rakenne kuin toiminnallisuus.
Kai Halttunen
Kiitos avartavasta vastauksesta! Jatkan valitettavasti edelleen anonyyminä, sillä nämä ketterät järjestelmät antavat siihen mahdollisuuden :)
VastaaPoistaTravelin käyttöprosessi kuvaamallasi tavalla ei tunnu kaikkein loogisimmalta tavalta, mutta oletko koskaan kysynyt teippausaskartelujasi vastaanottavalta henkilöltä, miksi näin tehdään ja tehdäänkö asiat näin vaikeasti vain henkilökunnan toiminnan hankaloittamiseksi? Periaatteella, että voitaisiin me tämä helpostikin tehdä, mutta annetaan niiden teippailla ja liimailla välillä, onpahan jotain puuhaa.
Travelin käyttö ei varmasti ns. normaalilla tutkijalla tai opettajalla ole ihan jokapäiväistä ja käyttö on jo siksi aina hankalaa, koska joudut aina uudelleen opettelemaan mitä teet. Kyseessä on ohjelma, joka on tullut käyttöön jo valtionhallinnon aikana ja yliopistoja läpikäydessä on vain harvoja muita vaihtoehtoja käytössä. Joskus työhön kuuluu myös typeriä ja naurettavilta tuntuvia työvaiheita, etenkin kun ei tiedä miten prosessi talossa toimii ja miksi näin tehdään, mutta tätä tapahtuu aivan kaikissa organisaatioissa, yliopisto ei ole mikään erikoistapaus tämän suhteen.
Uskoisin, että paperisten kuittien lähettelyn syynä on jokin tarkastusmekanismi, joka on tilintarkastuksien tms. vuoksi pakollista. Yliopiston sisäisiä prosesseja tulee toki tarkastellakin ja oikaista mutkia, jos se vain on mahdollista. Hyvin usein sekin riittää, että ihmisille kerrotaan miksi näin typerästi pitää tehdä, jos siihen jokin syy on.
Jos läppäreiden hankinta projekteille ei ole mahdollista tietoturvan vuoksi, niin käsittääkseni tässä annetaan jo melko validi syy sille, miksei näin ei voi tehdä? Vaativatko kaikki projektit sitten kovin korkeaa tietoturvaa, siitä voidaan aina keskustella, mutta pääsääntöisesti tietoturvasyillä ehkäistään riskejä. Henkilötietoja sisältävät haastattelumateriaalit eivät voi unohtua junaan, tai ainakin riskiä on pienennettävä. Jos sinulla ei tällaista materiaalia olekaan, niin viereisellä tutkijalla voi olla, sinä siis saat läppärin ja hän ei?
IT-tukea ei mielestäni täysin ymmärrettävistä syistä voida antaa aivan kaikille eri ohjelmistoille ja käyttöympäristöille, henkilökunnan kapasiteetti ei riitä. On tietenkin aina mahdollista palkata lisää henkilökuntaa hallintoon, mutta se ei liene ole toivottavaa. Jos ison talon toimintoja halutaan saada virtaviivaistettua, on valitettavasti rajattava hieman vaihtoehtoja pois, muuten päivityksistä koko organisaation tasolla ei tule mitään. Saattaa myös olla, että jos organisaatio hankkii tietokoneet ym. välineet, hoitaa niiden päivitykset, vaihdot ja hävitykset, niin sillä on jotain oikeuksia määritellä sitä miten laitteita käytetään. En tiedä, näin ainakin yksityisellä puolella tapahtuu.
Kaikki mikä toiminnan sujuvoittamiseksi voidaan tehdä, on tehtävä, mutta ei isoa taloa pyöritetä ilman rajoja ja sääntöjä.
En itsekään kannata sitä, että kaikkia typeriä järjestelmiä pitäisi ottaa käyttöön kyseenalaistamatta niiden toiminnallisuutta. Usein ei vain ole muuta realistista mahdollisuutta, jos yli puolet rahoituksesta antava ministeriö toivoo, että joku järjestelmä otetaan käyttöön kaikissa yliopistoissa ja ajaa sitä läpi, niin asia oletettavimmin toteutetaan, paitsi niissä yliopistoissa joilla oikeasti on rahaa. Jos se tarkoittaa sitä, että henkilökunta klikkaa muutaman kerran enemmän, mutta säilyttää työpaikkansa, niin yhtälö ei liene ole aivan mahdotonta ymmärtää.
Ei esim. palvelukeskus Certiassa (ja Tay:n taloushallinnossa) käytössä oleva SAP ole varmasti paras tai yksinkertaisin järjestelmä yliopistoille, sillä se on suunniteltu kattamaan koko organisaation kaikki toiminnot ja lähinnä sellaisessa ympäristössä, jossa tuotetaan jotain konkreettista tuotetta. Yliopistojen oli vaan pakko ottaa se käyttöön, koska OKM oli sen valinnut Certian järjestelmäksi. Tosiasioiden tunnustaminen ja toimintaympäristön realiteettien ymmärtäminen on organisaatiotasolla pakollinen asia.
Kiitos Anonyymi varsin perusteellisesta selvityksestäsi koskien IT-tukea, tietoturvaa ja taloushallinnon tietojärjestelmiä. On hyvä muistuttaa siitä, että tutkijoiden ja opettajien näkökulmasta typeriltä, naurettavilta ja kankeilta tuntuvat byrokraattiset tarkastusmekanismit liittyvät pyrkimykseen luoda sen kaikkien toimijoiden kannalta mahdollisimman oikeudenmukainen ja demokraattinen organisaatio. Lisäksi totta, että yliopiston toimintaa ohjaa monimutkainen lainsäädäntö ja rahoittajana OKM:lla on edelleen sananvaltaa yliopistolle hankittaviin tietojärjestelmiin. Valtion oma tarkastusvirasto on kuitenkin useaan otteeseen avoimesti kritisoinut valtiota huonoksi tietojärjestelmien tilaajaksi. Yliopistolain muutoksen myötä yliopistoista piti tulla entistä autonomisempia toimijoita eli olisiko meillä enemmän perusteita jo olla ottamatta kaikkeista kankeimpia järjestelmiä vastaan?
VastaaPoistaOlen kuitenkin havaitsevinani tämän keskustelun taustalla myös vääristyneen vastakkainasettelun tutkijat/opettajat vastaan hallintohenkilöstö. Valitettavasti yliopistossa ehkä puolin ja toisin johtuvista ennakkoluuloista on vahvistunut käsitys, että olisimme jossakin syvissä rintamalinjoissa kahdella eri puolella yliopistoa. Minusta tällainen vastakkainasettelu on heikentänyt molempien henkilöstöryhmien mahdollisuuksia yhdistää voimiaan vastustaa sellaisia tietojärjestelmiä, jotka eivät näytä järkeviltä keidenkään näkökulmasta.
Jaana Parviainen
Kaikille oikeudenmukainen toiminta tarkoittaa usein ns. byrokraattisuutta, sillä kaikkien on täytettävä samat lomakkeet samalla tavalla, jolloin akateemisen vapauden käsitys valitettavasti ei aina käytännössä toimikaan.
VastaaPoistaEn olisi viestiäni edes kirjoittanut ellen itsekin olisi nähnyt ikuiselta tuntuvaa "huonolla hallinnolla" ratsastamista "Me olemme yliopisto"- listan nostaessa esille yhdeksi teesiksseen hallinnon huonot järjestelmät. Samassa veneessä tässä istutaan, kyseessä eivät ole hallinnon järjestelmät, vaan yliopiston järjestelmät.
Hallintokin on osa yliopistoa ja varmasti valtaosa hallinnon työntekijöistä tekee parhaansa antaakseen tukensa tutkimukselle ja opetukselle. Uskon, että apua hallinnosta pyydettäessä, sitä yleensä myös saadaan. Jos hallinnon vastaus ei kuitenkaan aina sovi juuri sinun tilanteeseesi ja toimintaympäristöösi, kyse on useimmiten siitä, että hallinnolla on tuhansia muita mielipiteitä ja toimintaympäristöjä yhteensovitettavana. Kaikki eivät saa sitä mitä haluavat, koska on yritettävä toimia oikeudenmukaisesti ja tiettyjen lakien puitteissa.
Ainahan lakipykäliin tuijottamisen voisi lopettaa, mutta se ei olisi kovin fiksua riskienhallintaa organisaation kannalta. Ja jos joskus jotain pikkusotkuja tapahtuukin, niin pääsääntöisesti se on hallinto, joka sen sotkun yrittää hoitaa mahdollisimman pienillä vahingoilla. Lehtiotsikoissa on aina isolla Tampereen yliopisto, ei siellä yksittäisen tutkijan tai opettajan nimi komeile, vaikka sotku johtuisikin vain yhden henkilön väärinarvioinnista.
Vastakkainasettelun typeryys minuakin harmittaa, koska siinä ei ole mitään järkeä. Hallinnon huonoudella ratsastaminen osoittaa mielestäni vain kokonaisuuden ymmärtämättömyyttä. Ilman tutkimusta ja opetusta hallinnolla ei ole töitä, ilman hallintoa tutkijoilla ja opettajilla ei ole aikaa tehdä työtään sillä infra ei toimi. Ilman opiskelijoita olemme kaikki turhia.
Omat kokemukseni opettajana ja tutkijana ovat kauttaaltaan hyviä yhteistyöstä hallinnon työntekijöiden ja yliopistopalvelujen kanssa. Olen aina saanut apua sitä pyytäessäni, jos olen vain osannut pyytää apua oikealla tavalla ja oikeaan asiaan! Mutta oikella tavalla avun pyytäminen, ei olekaan niin yksinkertaista kuin luulisi. Esimerkiksi kotisivujen tilaaminen projektille vaatii tilaajalta aika paljon asiantuntemusta, että pystyy neuvottelemaan sellaiset sivut, jollaiset oikeasti haluaa. Ymmärrän, että hallinnolla kuten meillä tutkijoilla on useita toimintakenttiä yhtäaikaa, joihin yritämme sovittauttua ja tasapainoilla eri vaatimusten välillä. Oma kokemukseni on, että yliopiston muutosmyllerrysten myötä, hallinnon työntekijät ovat tulleet entistäkin varovaisemmiksi koskien lakipykälien ja uusien sääntöjen noudattamista. Onko valtaa viety lattiatason päätöstenteolta hallinnossa, en tiedä, mutta minusta monet hallinnon työntekijät vaikuttavat tällä hetkellä epävarmoilta, mitä he saavat tehdä ja mitä eivät.
VastaaPoista